Vesiaiheen rakentaminen

Yksi tämän kevään isoimmista projekteista on ollut vesiaiheen rakentaminen puutarhaan. Hyvin monessa puutarhan luonnonmukaisuutta ja monimuotoisuutta käsittelevässä tekstistä on ollut mukana vesiaihe aina pienistä astioista suuriin lampiin asti. Tästä se ajatus itsellänikin sitten lähti ja samalla sain kätevästi poistettua osan nurmikkoalueesta.

Talven aikana suunnittelin vesiaiheen pohjamateriaalia, josta kirjoittelinkin aiemmin. En olisi halunnut käyttää mitään keinotekoisia materiaaleja, mutta talven routiminen ja lähellä olevat kirsikkapuut voisivat pelkän savipohjan kanssa olla iso ongelma. Lopulta päädyin käyttämään bentoniittimattoa, jonka saumakohtia vielä tiivistettiin bentoniittijauheella. Bentoniitti on luonnossa esiintyvä, vulkaanisesta tuhkasta muodostunut savilaatu, jota alun perin olin suunnitellut käyttäväni savipohjan luomisessa (ulkomailta tästä löytyi useita videoita). Bentoniittimatto on valmistettu bentoniitista ja geotekstiileistä eikä näin ollen ole muoviton. Tilasin sekä maton että jauheen verkosta ja ne kuljetettiin kätevästi suoraan kotiovelle, sillä matto varsinkin painoi melkoisesti. Koska jouduin joka tapauksessa käyttämään synteettistä materiaalia, en tiedä olisiko allasmuovi ollut yhtään bentoniittimattoa parempi tai huonompi ratkaisu. 

Vesiaiheen rakentamisen aloitin nurmikon poistolla ja kuopan kaivamisella jo huhtikuun puolivälissä, mutta sen jälkeen tulikin parin viikon tauko takatalven takia, kunnes pääsin jatkamaan projektia vappuna:

Vesiaiheen paikaksi valikoitui puutarhan ison kiven edusta

Bentoniittimatto levitetty paikalleen (1,25 x 5,1 m kahdessa osassa)

Bentoniittijauheella varmisteltiin erityisesti saumakohdat

Pohjalle tuli erikokoisia koristekiviä (isoimmat pohjalla, reunoilla pienempää)

Ensimmäinen täyttö - vesi pysyi!

Veden laskeminen oli jännittävä vaihe: pysyisikö vesi yön yli vai olisiko aamulla vastassa kuiva alue. Tässä kohtaa voin todeta, että vesi on pysynyt hyvin, tosin sitä haihtuu yllättävän paljon ja alussa myös bentoniitti itsessään imi vettä. Vesi oli alkuun hieman harmahtavaa, mutta muuten yllättävän kirkasta. Nyttemmin väri on muuttunut ruskeammaksi, kun siitepölyn määrä lisääntyi huikeasti ja veteen on myös päätynyt kaikenlaisia kasvinosia. Tiedän, että seisova vesi tulee levääntymään kesän mittaan, jos ravintoaineet eivät päädy käyttöön. Leväkasvua yritän estää vesiaiheen reunojen kasvillisuudella, mutta niiden juurtuminen on vielä pahasti kesken. Aluksi suunnitelmissa oli laittaa vesiaiheeseen pumppu ja olisipa ollut hienoa saada vesi kiertämään kiven päälle ja sieltä pienenä putouksena takaisin alas, mutta tässä oli sen verran teknisiä ja aikataulullisia haasteita, että pumpun hankkimisesta luovuttiin.  

Vesiaihe reunustettiin isoilla kivillä ja puupölkyillä

Ison kiven ja vesiaiheen välisellä varjopaikalla kasvaa korpi-imarre

Lopuksi viimeistelin vesiaiheen reuna-alueet viime syksyn alennusperennoilla, jotka lähes kaikki talvehtivat kasvimaan siirteessä hyvin. Perennoista mikään ei tietenkään kukkinut istutushetkellä, joten jossain kohtaa mieleen tuli, että millainenhan värisekamelska lopputulos mahtaa olla, kun kiireessä oli pakko istuttaa nämä tuohon ja nuo tänne, jotta sain kasvimaan varsinaiseen käyttöönsä. Vesiaiheen vasemmassa reunassa ovat tarhakellukat, sitten lännenhirssi, koreakärsämöt, jalokurjenpolvi, yrtti-iiso, toisaalta siirretty päivänkakkara, isotähtiputki ja punakärsämö. Perenna-alue rajattiin metsästä löytyneillä puilla ja katettiin Kekkilän koristekatteella, jotta maa ei kuivuisi niin nopeasti. Perennat toivottavasti jossain vaiheessa peittävät alueen niin, ettei katteita suuremmin tarvita.