Pentu saapui puutarhaan

Kiirettä on pitänyt, ei tosin niinkään puutarhan tai palstan kanssa, vaan koiranpentua hoitaessa. Uusin perheenjäsen muutti meille heinäkuun alussa ja siitä onkin hypätty taas kunnolla keskelle ruuhkavuosia. Toisaalta heinäkuun helteet ovat pitäneet huolta siitä, että puutarhan ylläpito on pitkälti ollut viime aikoina kastelua.

Uusin pikkupuutarhuri, rotuna kiinanharjakoira

Sateinen ja viileä alkukesä aiheutti sekä runsasta kasvua että myöhästynyttä kukintaa. Normaalisti juhannuksen aikaan kukkivat pionit kärsivät osin pahasti homeesta (niin varret kuin nuput) ja lopulta avasivat kukkiaan vasta heinäkuun alkupuolella. 'Duchesse de Nemours' kukki tänä vuonna erityisen runsaasti, mutta avasi kukkiaan juuri ennen sadetta, jolloin suurin osa kukista meni huonoksi nopeasti. 

Mesimarjat kukkivat hyvin ja ovat hienosti täyttäneet istutuslaatikon

Daaliat ovat tänä vuonna mahtavia, kiitos Plantagenin kestolannoitteen

Kylmyyden takia kasvimaan kesäkurpitsat ja avomaankurkut ovat kasvaneet huonosti, pari kurkun taimea kuoli kokonaan. Pavutkin ovat olleet melko heikkoja ja alan epäillä, että papujen kasvatus ei ehkä ole ollenkaan oma juttuni. Oma asiansa on ruusupapu, josta saa nätin kesäköynnöksen. Koristeporkkanat eivät nekään kestäneet alkukesän jatkuvaa märkyyttä, vaan suurin osa taimista kuoli eivätkä loputkaan näytä kovin hyväkuntoisilta.

Terassilla multasäkissä kasvatettu kesäkurpitsa voi paremmin kuin lajitoverit kasvimaalla

Muuten puutarhan kasvit ovat mukavan vehreitä, paitsi osa on kärsinyt koiranpennun käsittelyssä. Varsinkin koreakärsämö on lamonnut joka suuntaan, kun eräs istui ja vähän riehuikin keskellä perennakasvustoa... Satoa on tähän mennessä kerätty niin mansikoista, kirsikoista kuin mustaherukasta. Linnut ovat nautiskelleet makeakirsikka 'Stellan' runsaasta sadosta ja tällä kertaa siitä riitti myös omiin hilloihin. Seuraavaksi kypsymisvuorossa ovat vadelmat.

Mustaherukka 'Pohjan jätti'

Makeakirsikka 'Stella'

Pennun karattua muutaman kerran puutarha-aitamme raoista naapureitten puolelle, jouduin aitaamaan koko pihan uudelleen kanaverkolla. Nyt ei pitäisi enää olla rusakoillakaan kulkua ainakaan aidan läpi. Pihaa aidatessa jouduin sukeltamaan sellaiseen viidakkoon, että jossain kohtaa kävi mielessä, että josko vähemmän olisi sittenkin enemmän.

Tässä vielä viidakkomeiningillä, mutta nyttemmin kasvit ovat syystä jos toisesta osittain kadonneet tai jääneet pikkupuutarhurin hampaisiin

Oma viljelypalsta

Juuri kun olin viime postauksessa valittanut viljelypalstaan liittyvistä ongelmista, asia alkoi edetä. Sain sittenkin oman viljelypalstani Nokian Pitkäniemestä! Palsta on monivuotinen ja kooltaan 50 neliötä. Ensikäynnillä olin aivan ihastunut omaan pikkupalstaani, mutta sittemmin realiteetit ovat tulleet monin tavoin vastaan.

Etualalla oma palsta, numero 26

Palsta-alue on luultavasti jotain vanhaa peltoaluetta ja alueelta löytyy paljon erilaisia roskia, kuten lasia, posliinia ja muovia. Jo heti ensimmäisellä käynnillä näitä "aarteita" tuli kerättyä pois ja lisää löytyy jatkuvasti. Maa on hyvin savista ja erittäin täynnä niittyjuolan eli juolavehnän juuria. Ko. kasvi lähtee kasvuun pienestäkin juuren palasta, joten edessä on melkoinen kitkemisoperaatio. Alueella asustaa myös ainakin kolme isoa rusakkoa ja useita lintuja. Kaikki nämä eläimet tuntuvat joka kerran hengailevan palstoilla, kun poikkean siellä, joten satoa jakamassa olisi oman perheen lisäksi muitakin. Ajanpuutteen (ja sateiden) takia en ole ehtinyt käydä palstalla niin usein kuin halusin, joten osa taimista odottelee yhä terassilla purkeissaan.

Mutta valitus sikseen! Heti kun palstan saaminen varmistui, sain hankittua viiden kilon säkin Annabellen siemenperunoita. Nämä istutin kolmeen riviin, jolloin palstasta tuli käytettyä vajaa kolmasosa. Perunoiden viereen pääsivät mansikat, Polka ja Marketta. Loppuala aidataan kanaverkolla ja sen sisään on tarkoitus laittaa vielä purkeissaan asustavat kesäkurpitsat, parsa- ja kukkakaali, lehtikaali sekä samettikukat. Luultavasti kylvän samalla vanhat persiljan ja porkkanan siemenet sekä ruiskaunokkia, joka voisi sopia alueen laitamille. Hieman houkuttaisi ostaa palstalle jonkin marjapensas tai vastaava, mutta tämän voin hyvin jättää myöhempään aikaan. Savimaan takia kaikki täytyy istuttaa enemmän tai vähemmän kohopenkkiin enkä ole yhtään varma onnistuvatko perunat tänä vuonna mitenkään, kun en juuri ehtinyt tehdä niiden suhteen mitään ennakkomuokkauksia.

Aita kohta paikoillaan, vielä pari tolppaa ja portti

Mielenkiintoista nähdä miten palstaviljely lähtee sujumaan. Ainakin se olisi sopiva lisä nykyiseen kasvimaahan, koska esimerkiksi perunoita ei istutuslaatikkoon määränsä enempää mahdu.

Kasvimaan lajit ja lajikkeet

Kasvimaan suhteen asiat eivät ole tähän mennessä sujuneet kuten olisin toivonut. Vappuna tein ensimmäiset kylvöt, joista osa on itänyt hyvin ja osa ei niin hyvin. Tänä keväänä on ensimmäistä kertaa alkanut todella näkyä se, että osa siemenistä on turhan vanhoja eikä itävyyttä enää ole. Lisäksi etanat ovat huomanneet katetun pöydän ja käyneet maistelemassa ainakin retiisin lehtiä sekä porkkanoita.

Ensimmäiset kirva-armeijat ilmestyivät, mutta niin myös tämä tyyppi

Perunat olisin istuttanut kasvimaahan jo ajat sitten, mutta jäin odottamaan mahdollisuutta omaan viljelypalstaan. Tämä asia ei kuitenkaan tuntunut etenevän millään ja vastausten saaminen kaupungilta oli vaikeaa. Tämän viikon alussa piti selvitä tuleeko viljelypalstojen päätökseen valituksia vai avataanko palstahaku tiistaina 27.5. Mitään ei ole tapahtunut, joten oletan jonkun valittaneen tästäkin tai sitten kaupungilla asiat eivät vain syystä tai toisesta etene. Kysyisin asiasta, ellei oletus olisi, ettei kukaan kuitenkaan vaivaudu vastaamaan.

Lopputulos on nyt ainakin se, että jätän perunat pois omasta kasvimaasta ja kasvattelen vaihteeksi enemmän palsternakkaa. Palsternakan olisi toki voinut kylvää jo paljon aiemmin, mutta näillä aikatauluilla on nyt pakko edetä. Noin muuten kasvimaan suhteen mennään aika samoilla laji- ja lajikevalinnoilla kuin aiemmin.

Viljelykierto

Etualalla palsternakat

Kasvupyrähdys puutarhassa

Kun lämpö vihdoin saapui, alkoi puutarhassa tapahtua niin nopeasti, että on ollut siinä ja tässä, että ehtii kaikilta kiireiltä puutarhan kukinnoista ja vihreydestä edes nauttimaan. Viime päivinä on tullut myös runsaasti vettä, joka on entisestään saanut kaiken kasvamaan nopeammin. Toivon loppuviikosta viimein ehtiväni istuttaa kaikki esikasvatukset joko kasvimaalle tai isompiin ruukkuihin, jotta saan hieman helpotusta kasvien hoitotöihin ja samalla näen miten paljon tilaa jää ostokasveille, sillä vuotuinen lähipuutarhojen kasvikierros on sekin ohjelmassa ensi viikolla. 

Molemmat kirsikat kukkivat jälleen hyvin ja parhaillaan suklaakirsikka tiputtelee vielä viimeisiä terälehtiään.

Viime keväänä siirretyt hyasintit kukkivat uudessa paikassaan pitkään.

Kirjopikarililjoja ilmestyi suklaakirsikan alle maltillisesti ja nyt kukinta on jo ohi.

Tarhakylmänkukat ovat ihania, mutta kukinta meni nopeasti. Etualalla tämän kevään uutena hankintana punainen 'Rote Glocke'-lajike.

Kirsikoiden lopetettua pilariomenapuut alkoivat kukkia. Viime vuonna omenapuiden sato oli niin hyvä, että kukinta on tänä vuonna selvästi vähäisempää.

Mansikoita on puutarhassa vähän joka paikassa - nämä kasvavat ihan virallisella paikallaan.

Sateet saivat raparperin ja lipstikan innostumaan. Raparperia on jo jaettu eteenpäin ja kohta näköjään pitää itsekin tehdä (muutama) piirakka.

Talvesta selvinneet japaninvaahterat ovat molemmat aivan punaisia. Tässä 'Atropurpureum'.

Särkynyt sydän ei petä tänäkään vuonna. Nyt muistin asentaa kasvituen ajoissa ennen kuin perenna roikkuu vesiaiheessa.

Kotkansiipi on hienosti levinnyt puutarhan varjoiseen nurkkaan.

Talvehtijat kotiutuivat

Maaliskuun lopussa toin viileässä varastossa talvehtineet pelargonit takaisin kotiin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat hengissä - jopa tuoksupelargoni 'Dr Westerlund', vaikka aiemmin tuoksupelargonit ovat pääsääntöisesti kuolleet talven aikana. Talvetuksen aikana kuolleen pelargonin nimikyltti oli harmillisesti kadonnut jonnekin, joten vielä ei ole tietoa minkä pelargonin menetin. Täytyy tutkia asiaa tarkemmin, kun jäljelle jääneet alkavat kukkia.

Yrteistä yritin talvettaa rosmariinin ja oliiviyrtin. Rosmariinia en taaskaan saanut pidettyä hengissä, ehkä olisi pitänyt ottaa kasvi suosiolla sisätiloihin ja yrittää talvettaa täällä. Oliiviyrtin kanssa kävi parempi tuuri ja kasvi on jo hyvässä kasvussa.

Sinisarja, joulun amaryllis ja oliiviyrtti

Muita talvehtijoita olivat kumkvatti, syyssyrikkä, sinisarja ja portulakka. Näistä portulakka ei selvinnyt, mutta kolme muuta voivat tilanteeseen nähden hyvin. Kumkvatti tosin pudotti valtavasti lehtiään talvetuksen aikana.

Syyssyrikkä, jonka olen nyt leikannut hyvin matalaksi

Kuten kuvista näkee ovat talvehtineet kasvit ulkona kasvihuoneissa. Pelargonit saivat olla hetken sisätiloissa, mutta joutuivat siirtymään taimikasvatusten tieltä ulos. Ainoastaan tuoksupelargoni on edelleen sisällä, sillä jouduin leikkaamaan sen hentoisia versoja ja toivon, että innostuisi lämmössä kasvamaan vauhdikkaammin kuin ulkona, jossa lämpötila on taas käynyt öisin lähempänä nollaa. Aluksi kasvihuoneet ja syyssyrikkä olivat pitkään harsojen alla, mutta nyt harsot ovat pois ja kumkvatti sekä sinisarja siirtyneet syyssyrikän seuraan terassille. Kasvihuoneisiin siirtyivät sisältä yrtit (basilikaa lukuun ottamatta) ja muutama kesäkukka, jotka jo ehdin ostaa. Aika tavalla alkaa jo kyllästyttää nämä viileät kelit ja toivoisi mieluummin enemmän lämpöä loppukevääseen.

Vappu

Vappupäivälle osui sopivasti vapaa töistä, joten suuntasin päivän lämmettyä puutarhaan. Hetken aikaa tuli tosin mietittyä vapputorille lähtöä, mutta oma koti voitti (jälleen) krääsämarkkinoilla tungoksessa pyörimisen. 

Vaikka tiedossa on taas hetkellisesti kylmää, tein ensimmäiset kylvöt kasvimaalle ja istutin daalioiden juurakot. Voi olla, että juurakot kestävät tai sitten eivät, en aio juurikaan stressata niiden kanssa. Tällä hetkellä minulla on viisi erilaista daaliaa ja ainakin kahdessa juurakossa näkyi jo pientä kasvua. Viime vuoden lannoitusongelmista oppineena otin nyt käyttöön pitkävaikutteisen lannoitteen, jospa se piristäisi daalioiden kasvua ja kukintaa (olettaen, että juurakoista löytyy vielä eloa).

Kylvin viime keväänä kevättaskuruohoa ja muutama kukinto ilmestyi nyt kukkapenkin reunaan

Raparperi vaikuttaa olevan hyvässä kasvussa

Kasvimaalle kylvin muun muassa porkkanat sekä salaatit ja peittelin kylvökset harsolla. Nyt täytyy varoa, etteivät etanat pääse taas tekemään tihutöitään harsojen alla, kuten toissa vuonna kävi. Kirjoittelen myöhemmin lisää kasvimaan kylvöistä ja kuulumisista, kun saan viljelysuunnitelman tehtyä.

Etualan laatikossa traktorin lisäksi talvehtineet palsternakat, joista toivon siemeniä

Viime syksynä jätin puutarhaan kumolleen kaksi ruukkua talvehtimaan istutuksineen: suklaamintun ja jättiverbenan. Jälkimmäinen ei selvinnyt, mutta suklaaminttu sen sijaan on vauhdissa, joka ei varsinaisesti ole yllätys. Minttu pääsi jättiverbenan isoon muoviruukkuun, ettei kuivuisi kesällä niin helposti. Etupihalla piparminttu heräilee hitaasti omasta ruukustaan, jonka kattoivat talvella kanervat ja nyt narsissit. Narsissien kukinta alkaa vähitellen olla ohi ja voi olla, että ensi kesänä etupihan isosta ruukusta löytyy vain piparminttua tietäen minttujen kasvuvoiman... 

Suklaaminttu heräilee kevääseen

Viime vuotiset orvokit kukkivat kuin talvea ei olisi ollutkaan

Risuaidan kunnostus

Pitkäperjantaina ehdimme vihdoin korjata etupihan risuaidan ja lisätä sinne kaikki takapihan pensasaidasta pois sahatut isotuomipihlajat. Risuaitaan lisättiin uudet tukipuut ja samalla kaivoin oman ja naapurin aitojen väliin jääneen koristearonian pois. Alun perin olin ostanut aronian etupihan istutukseen, mutta se kärsi katolla putoavista lumista ja turhan märästä paikasta, joten ajattelin, että risuaitojen erottajana se toimisi paremmin. Mutta naapuri kasasi kasviparan päälle omia risujaan, joten pakko oli taas suorittaa siirto. 

Vasemmalla risuaita kunnostuksen alussa ja oikealla korjattuna sekä täytettynä.

Poistettuja isotuomipihlajan varsia oli lopulta niin paljon, että saimme vanhaan risuaitaan hienosti korkeutta ja samalla rakensin uuden pätkän kompostini viereen.

Vesiaiheen keväthuolto

Kylmän pohjoistuulen ja hetkellisen takatalven jälkeen kevät on taas tullut takaisin. Tänään ehdin viimein siivota vesiaiheesta pois sinne syksyllä ja nyt keväällä päätyneet lehdet ja muut sälät. Tyhjensin altaan pohjiaan myöten ja keräilin kaiken ylimääräisen pois. Olen todella iloinen, että talven jäljiltä vesiaihe näyttää olevan yhä kunnossa ja - mikä tärkeintä - vesi pysyy siinä missä pitää. 

Vesiaiheen täytön jälkeen odottelin hetken veden selkiämistä, jotta pääsin testaamaan varastosta löytynyttä pumppua. Olin nimittäin jo sännännyt tutkimaan netin pumppuvalikoimia, kun selvisi, että omassa varastossa olisi ylimääräisiä pumppuja puolison aiemmista chilikasvatuksista. Valitsin tehokkaimman, etsin sähköjohdon ja onnekseni pumppu toimi juuri kuten pitää. Viime vuoden lopulla totesin, että pumppu on pakko hankkia, jotta saan veden edes hieman kiertämään. Tämä toivon mukaan vähentää sekä veden leväytymistä että hyttysen toukkien määrää. Ajatuksena on myös tänä vuonna hankkia vesiaiheeseen hieman kasvillisuutta, sillä tässä asiasta viime vuoden yritelmät epäonnistuivat. 

Narsissien ja helmililjojen lisäksi ruukuista löytyy tällä hetkellä myös orvokkeja. Poikkesin Kukkatalossa tomaatti- ja chilitaimien takia enkä voinut vastustaa kaupalla ollut orvokkitarjousta. Osa orvokeista pääsi etupihan amppeliin kaunokaisten tilalle, joille tämä viimeisin kylmä jakso oli liikaa. Tämä ei sinänsä haitannut, koska olin hankkinut kaunokaiset maahan istuttamista varten, jota paleltuneet lehdet eivät estäneet. Loput orvokeista ovat takapihan ruukuissa ilahduttamassa vasta heränneitä pölyttäjiä.

Yllätys puutarhassa: pieni rusakon poikanen oli maastoutunut alppiruusun alle

Kevät keikkuen tulevi

Tällä viikolla sai hetken nauttia erityisen lämpimistä kevätpäivistä, joten suuntasin heti aamun viileyden hävittyä puutarhatöihin. Isotuomipihlaja-aita on nyt kauttaaltaan harvennettu ja myös naapuri kavensi sekä harvensi omaan puoltaan niin, että aitaan tulee alhaallekin huomattavasti enemmän valoa. Toivottavasti isotuomipihlaja innostuu kasvattamaan uusia, ohuita versoja, jotta voisimme taas ensi vuonna ottaa vanhempia varsia lisää pois ja näin helpottaa hoitotöitä. Seuraavaksi vuorossa onkin risuaidan korjaustyöt, mutta sitä en tee yksin, sillä tukipuiden reikien tekeminen kivikkoon on vähintäänkin työlästä.

Selvittyäni aitahommista tein puutarhassa silppuamiskierroksen. Perennojen varret, pienet oksat, humalan varret ja kesäkukkien jäänteet ovat nyt kaikki pieninä palasina kasvupaikallaan. Lopuksi suoristin vielä talven aikana vääntyilleet reunalaudat ja -tiiliskivet. Suurin osa siivoustöistä oli siinä, lehdet ja muut saavat kastemadot kumppaneineen hoitaa pois. Vesiaiheen tyhjennys ja täyttö joutuvat vielä odottamaan vuoroaan, sillä lämpimät kevätpäivät vaihtuivat loppuviikosta jäätävään pohjoistuuleen ja pakkaseen.

Myös kasvimaa on vielä työn alla, sillä pientä kunnostusta täytyy tehdä ennen kylvöjä. Koska aiempina vuosina lannoitus on syystä tai toisesta ollut ongelma, suunnittelin hakevani tälle vuodelle puutarhaan hevosenlantaa ja sopivasti näinkin somessa aiheeseen liittyvän ilmoituksen. Nyt puutarhan nurkassa odottelee kaksi säkkiä heppaa - vielä mietin hakisinko hieman lisää, koska ainakin toistaiseksi tavaraa näytti tarjoajalla riittävän. Jospa saisi puutarhaan kasvuvoimaa ja lisää eloperäistä materiaalia. Ruukuissa saatan sen sijaan tänä vuonna kokeilla pitkävaikutteista lannoitetta, sillä viime vuonna ruukkukasveiltakin tuntui ravinteet loppuvan kesken.

Mysteerikrookukset olivat näitä pikkuaurinkoja

Kylvöjen kanssa olen onnistunut ottamaan rauhallisesti. Tähän mennessä olen kylvänyt pesusienikurkkujen lisäksi vasta kolmea erilaista basilikaa ('Balcony Star', 'Cinnamon' ja violetti), heliotrooppia ('Marine') ja koristeporkkanaa ('Dara'). Seuraavaksi vuorossa olisivat sametti- ja auringonkukat, mutta nekin vasta kuun puolivälin jälkeen. Viime vuonna esikasvatin paljon ja lopputuloksena esimerkiksi samettikukkia oli joka puolella puutarhaa. Nyt yritän pitää varsinkin kasvimaan maltillisempana, jotta sen varsinaiset kasvatukset eivät jää kaiken muun alle.

Tervetuloa kausi 2025

Muuttolintuja, leskenlehtiä ja sinivuokkoja. Etupihan ruukussa narsisseja ja helmililjoja. Amppelissa helmililjojen seuralaisena kaunokaisia. Aivan selvästi kevät.

Koska lunta ei ole, pääsin leikkaamaan omenapuut ja koristepensaat jo nyt. Viime kesänä siirretty riipparaita oli selvästi kärsinyt siirrosta ja kuivattanut oksiaan, mutta näytti ainakin toistaiseksi olevan elossa. Ryhmäruusut ja pensasmustikat jätin tässä kohtaa leikkaamatta, kun täytyy ensin katsoa mistä saakka ne ovat paleltuneet (jos ovat). 

Suurin työ on kuitenkin puutarhaa reunustavan isotuomipihlaja-aidan leikkaus. Kyseinen aita on jokavuotinen ongelma: korkeutta on liikaa ja varret paksuja. Varret ovat käytännössä pitkiä luutia, joissa ei ole alhaalla mitään ja ylhäällä vahvasti haaroittunut pää. Pari vuotta aitaa on leikattu vain ylhäältä ja sivuista, koska oksasaksilla saati pensasleikkurilla ei ole enää saanut varsia poikki. Nyt ostin Fiskarsin puutarhasahan tavoitteena jälleen leikata vanhimpia ja paksumpia varsia pois. Tarkoitus olisi uudistaa aita ilman alasleikkaamista, sillä jonkinlaista yksityisyyttä olisi kiva kesän aikana olla. Samalla saan sopivasti, ehkä liikaakin, risuaitaan täytettä ja uudet tukipuut. Vanhat tukipuut alkavat lahota ja koko risuaita on jo painunut sen verran, että uutta materiaalia mahtuu täyttämään.

Aikainen kevät

Viime vuonna ihmettelin lumen alta näkyvää maata maaliskuun lopussa, mutta tänä vuonna koko puutarha on lähes lumeton jo nyt. Lisäksi aurinkoiset päivät ovat tuoneet erittäin vahvan kevätfiiliksen, vaikka tiedossa on, että mikään ei ole niin varmaa kuin yksi tai useampi takatalvi. Kovasti tekisi mieli jo aloitella pienet kevätpuuhat, mutta talvehtivien ötököiden takia täytyy malttaa mielensä ja tyytyä vain kuvailemaan.

Lumikellot näyttävät jo nyt samalta kuin viime vuonna huhtikuun alussa

Vesiaiheesta löytyy vielä jäätä

Krookukset, joita en muista istuttaneeni

Yrtti-iiso 'Rosie Posie'

Osa kasveista näyttää hieman siltä kuin talvea ei välissä olisi ollutkaan. Hieman jopa elättelen toiveita, että maahan istutetut japaninvaahterani olisivat yhä hengissä. Toistaiseksi vaikuttaa myös siltä, että viime talvena puutarhassani kaivellut myyrä (tai sen jälkeläiset) ei tällä kertaa olisi vieraillut paikalla. En käyttänyt lintujen ruokinnassa tällä kertaa siemeniä, joten luultavasti maassa oli vähemmän tippunutta ruokaa kuin viime vuonna.