27. maaliskuuta 2025

Tervetuloa kausi 2025

Muuttolintuja, leskenlehtiä ja sinivuokkoja. Etupihan ruukussa narsisseja ja helmililjoja. Amppelissa helmililjojen seuralaisena kaunokaisia. Aivan selvästi kevät.


Koska lunta ei ole, pääsin leikkaamaan omenapuut ja koristepensaat jo nyt. Viime kesänä siirretty riipparaita oli selvästi kärsinyt siirrosta ja kuivattanut oksiaan, mutta näytti ainakin toistaiseksi olevan elossa. Ryhmäruusut ja pensasmustikat jätin tässä kohtaa leikkaamatta, kun täytyy ensin katsoa mistä saakka ne ovat paleltuneet (jos ovat). 

Suurin työ on kuitenkin puutarhaa reunustavan isotuomipihlaja-aidan leikkaus. Kyseinen aita on jokavuotinen ongelma: korkeutta on liikaa ja varret paksuja. Varret ovat käytännössä pitkiä luutia, joissa ei ole alhaalla mitään ja ylhäällä vahvasti haaroittunut pää. Pari vuotta aitaa on leikattu vain ylhäältä ja sivuista, koska oksasaksilla saati pensasleikkurilla ei ole enää saanut varsia poikki. Nyt ostin Fiskarsin puutarhasahan tavoitteena jälleen leikata vanhimpia ja paksumpia varsia pois. Tarkoitus olisi uudistaa aita ilman alasleikkaamista, sillä jonkinlaista yksityisyyttä olisi kiva kesän aikana olla. Samalla saan sopivasti, ehkä liikaakin, risuaitaan täytettä ja uudet tukipuut. Vanhat tukipuut alkavat lahota ja koko risuaita on jo painunut sen verran, että uutta materiaalia mahtuu täyttämään.

8. maaliskuuta 2025

Aikainen kevät

Viime vuonna ihmettelin lumen alta näkyvää maata maaliskuun lopussa, mutta tänä vuonna koko puutarha on lähes lumeton jo nyt. Lisäksi aurinkoiset päivät ovat tuoneet erittäin vahvan kevätfiiliksen, vaikka tiedossa on, että mikään ei ole niin varmaa kuin yksi tai useampi takatalvi. Kovasti tekisi mieli jo aloitella pienet kevätpuuhat, mutta talvehtivien ötököiden takia täytyy malttaa mielensä ja tyytyä vain kuvailemaan.

Lumikellot näyttävät jo nyt samalta kuin viime vuonna huhtikuun alussa

Vesiaiheesta löytyy vielä jäätä

Krookukset, joita en muista istuttaneeni

Yrtti-iiso 'Rosie Posie'

Osa kasveista näyttää hieman siltä kuin talvea ei välissä olisi ollutkaan. Hieman jopa elättelen toiveita, että maahan istutetut japaninvaahterani olisivat yhä hengissä. Toistaiseksi vaikuttaa myös siltä, että viime talvena puutarhassani kaivellut myyrä (tai sen jälkeläiset) ei tällä kertaa olisi vieraillut paikalla. En käyttänyt lintujen ruokinnassa tällä kertaa siemeniä, joten luultavasti maassa oli vähemmän tippunutta ruokaa kuin viime vuonna.