Palsta talvilepoon

Kävin kaksi viikkoa sitten tyhjentämässä palstan eli kaivamassa viimeiset perunat ämpäriin. On paljon mahdollista, etten enää käy palstalla kuin vasta keväällä, sillä mitään varsinaista tekemistä siellä ei enää ole.

Vaikka perunoiden istuttaminen meni keväällä myöhäiseen, tuli niistä varsin kiva sato ja viime aikoina onkin saanut syödä paljon perunaruokia, kun kellaria ei ole. Porkkanat jäivät pieneksi, mutta kävivät hyvin naposteluun. 

Mansikoiden ja herukoiden jälkeen en ole istuttanut mitään palstalle, sillä on todella mielenkiintoista nähdä miten ne selviävät talvesta. Perunoita kaivaessa huomasin miten märkää savimaa nyt on, kun hyvin nopeasti kaivaessa vastaan alkoi nousta vettä. Palstan reunoilla on pienet ojat, jotka nekin olivat jo täynnä vettä. Voi olla, että keväällä on vastassa vain kuolleita kasveja, mutta toivotaan parasta.

Mihin kesä katosi?

Kesä menee aina nopeasti, mutta tänä vuonna se tuntui olevan ohi ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Kesätyöt ja koiranpennun tulo verottivat omaa jaksamista ja puutarha sekä palsta olivat pitkälti oman onnensa varassa. Pentu repi kasveja, kaivoi kuoppia (mm. toisen japaninvaahteran viereen niin, että juuristo jo näkyi!) ja on tassutellut useat perennat hieman heikkoon kuntoon. Asennoiduinkin kesällä tilanteeseen niin, että perennat kasvavat kyllä uudestaan ensi kesänä ja ehkä koirakin on silloin jo sen verran rauhallisempi, ettei tuhoa aivan joka paikkaa.

Punahattu 'Magnus'

Syyshortensia 'Bobo'

Nyt syksy on saapunut kunnolla puutarhaan, työt vaihtuneet opiskeluiksi ja pennun kanssa elämä hieman helpompaa. Olen tyhjentänyt ja kevyesti pessyt suurimman osan ruukuista, talvehtijat (pelargonit, sinisarja, syyssyrikkä ja kumkvatti) lähtivät varastoon ja terassikalusteet on kasattu nipulle. Vielä vuoroaan odottelevat daaliat ja muutama kesäkukkaruukku.

Loppukesästä sain jonkin verran satoa sekä tomaateista että pilariomenoista. Jotain ongelmia oli tänä vuonna suklaakirsikoiden ja yhden pilariomenan omppujen kanssa, sillä hedelmistä tuli pieniä ja epämuodostuneita. Suklaakirsikat oikeastaan kuivuivat suoraan puuhun. Toisaalta sitten taas makeakirsikat onnistuivat hyvin ja yksi pilariomenoista tuotti ihan normaaleja omppuja. Pienetkin omenat menivät onneksi kätevästi hilloon. Myös porkkanoista ja punajuurista tuli vihdoin ihan kohtuullinen sato. Pavut sen sijaan... en tiedä miksi yhä kasvatan niitä, kun sato on joka kerta todella pieni ja olisi oikeastaan sama jättää kaikki keräämättä. Kuitenkin laitoin taas tämän vuoden siemenet talteen, ehkä yritän kasvatusta ensi kesällä palstalla.

Kirsikkatomaatit 'Black Cherry' ja 'Gardener's Delight'

Yksi uusista hankinnoistani, valkokletra 'Hummingbird'

Kuten viime postauksessa lyhyesti mainitsin tuli tänä kesänä pienehkö ahdistus siitä, että puutarhassa oli hieman liikaa kaikkea. Tämä liittyi vahvasti siihen, että en aina nähnyt pennun menoa puutarhassa ja kasvillisuuden seassa oli hankala liikkua. Muutama kasvi onkin saanut vaihtaa paikkaa: villanukkajäkkärä lähti risuaidan viereen ja muokkasin samalla koko perennapenkin uuteen uskoon. Samassa yhteydessä sininatat ja laukkaneilikat siirtyivät etupihan rinteeseen. Tuijanurkassa pikkutalvio oli valloittanut aluetta huolella ja sain kiskoa sitä kottikärryllisen verran pois. En sinänsä yhtään ihmettele, että lajia on mietitty vieraslajilistalle. Levittelin nurkkaan lisää kuorikatetta ja nyt alueella pystyy taas järkevästi kävelemään. Ensi keväänä täytyy osaa pensaista leikata ja miettiä talven aikana hyvät kasvituet, sillä tämän vuoden runsaan kasvun takia osa perennoista ja pensaista makoili kesän aikana pitkin maata. Valmiit tuet ovat joko kalliita tai ankeita, mutta luulen, että nettiä selaamalla voisi löytyä hyviä ideoita tehdä itse. Kasvimaalta aion ensi kesänä jättää pois ainakin auringonkukat, jotka saavat mennä kasvamaan palstalle. Puutarhassa ne peittävät liikaa kasvimaan muutenkin varjoista aluetta.

Tuijanurkkaus ennen

Tuijanurkkaus jälkeen

Satoa palstalta

Viljelypalstalla käyminen on edellisessä postauksessa mainituista syistä jäänyt vähiin, mutta pitkästä hellejaksosta huolimatta kasvit ovat voineet siellä hyvin. Kävin helteiden aikaan kastelemassa vain kahdesti ja joka kerta olin varma, että kasvit ovat kuivuneet paikoilleen. Mutta savimaassa on etunsa siinä, että se pidättää hyvin kosteutta - asia, joka tosin saattaa talvella saattaa koitua kasvien kohtaloksi. Nyt kuitenkin iloitsin palstakasvieni hyvävointisuudesta ja pienestä sadosta.

Alkuun pelkäsin juolavehnän kumppaneineen valloittavan koko palstan, mutta tässäkään tilanne ei ole niin paha kuin odotin. Katteiden käyttö, kitkeminen ja trimmerin ulkoilutus ovat auttaneet paljon. Tällä hetkellä hoitotoimet palstalla ovat lähinnä ylläpitoa ja sadon keräämistä. Toistaiseksi olen saanut palstalta yhden kukkakaalin, jonkin verran lehtikaalia, kesäkurpitsaa ja perunaa. Kirpat harmillisesti paikallistivat taas lehtikaalit, joten lehdet ovat pitkälti täynnä ötököitä eikä keräämisestä enää tule mitään. Parsakaali oli jossain kohtaa avannut nipun keltaisia kukkia, joka oli huono merkki parsasadon kannalta.

Parsakaali innostui kukkimaan

Kaalit ovat kärsineet niin kirpoista, etanoista kuin toukista

Mansikoiden lisäksi palstalla kasvaa monivuotisista myös mustaherukka 'Pohjan Jätti' (näitä kaksi), viherherukka 'Vilma' ja karhunvatukka 'Sonja'. Karhunvatukan sijoitin aitaukseen, mutta herukat ovat omillaan mansikoiden tapaan. Nyt yritän malttaa mieleni ja olla ostamatta enää mitään palstalle ennen ensi kesää. Puutarhasta luultavasti siirrän vielä yhden vadelman palstalle, sillä nykyisessä paikassaan 'Little Sweet Sister' vadelma on liian varjoisassa paikassa. 

Herukkarivistö

Karhunvatukka 'Sonja'

Alkuviikosta poikkesimme koko perheen voimin palstalla hakemassa perunoita. Osa perunoista oli oikein hyvän kokoisia, osa aika pieniä. Ei ihme, sillä niiden istutus meni myöhäiseen. Koiranpentu otti palstailusta kaiken ilon irti sinkoilemalla sinne tänne ja keräämällä turkkiinsa melkoisen määrän lemmikin siemeniä. 

Seuraavaksi täytyy ottaa jälleen trimmeri mukaan

Ruiskaunokit kukkivat paremmin kuin omassa puutarhassa

Pentu saapui puutarhaan

Kiirettä on pitänyt, ei tosin niinkään puutarhan tai palstan kanssa, vaan koiranpentua hoitaessa. Uusin perheenjäsen muutti meille heinäkuun alussa ja siitä onkin hypätty taas kunnolla keskelle ruuhkavuosia. Toisaalta heinäkuun helteet ovat pitäneet huolta siitä, että puutarhan ylläpito on pitkälti ollut viime aikoina kastelua.

Uusin pikkupuutarhuri, rotuna kiinanharjakoira

Sateinen ja viileä alkukesä aiheutti sekä runsasta kasvua että myöhästynyttä kukintaa. Normaalisti juhannuksen aikaan kukkivat pionit kärsivät osin pahasti homeesta (niin varret kuin nuput) ja lopulta avasivat kukkiaan vasta heinäkuun alkupuolella. 'Duchesse de Nemours' kukki tänä vuonna erityisen runsaasti, mutta avasi kukkiaan juuri ennen sadetta, jolloin suurin osa kukista meni huonoksi nopeasti. 

Mesimarjat kukkivat hyvin ja ovat hienosti täyttäneet istutuslaatikon

Daaliat ovat tänä vuonna mahtavia, kiitos Plantagenin kestolannoitteen

Kylmyyden takia kasvimaan kesäkurpitsat ja avomaankurkut ovat kasvaneet huonosti, pari kurkun taimea kuoli kokonaan. Pavutkin ovat olleet melko heikkoja ja alan epäillä, että papujen kasvatus ei ehkä ole ollenkaan oma juttuni. Oma asiansa on ruusupapu, josta saa nätin kesäköynnöksen. Koristeporkkanat eivät nekään kestäneet alkukesän jatkuvaa märkyyttä, vaan suurin osa taimista kuoli eivätkä loputkaan näytä kovin hyväkuntoisilta.

Terassilla multasäkissä kasvatettu kesäkurpitsa voi paremmin kuin lajitoverit kasvimaalla

Muuten puutarhan kasvit ovat mukavan vehreitä, paitsi osa on kärsinyt koiranpennun käsittelyssä. Varsinkin koreakärsämö on lamonnut joka suuntaan, kun eräs istui ja vähän riehuikin keskellä perennakasvustoa... Satoa on tähän mennessä kerätty niin mansikoista, kirsikoista kuin mustaherukasta. Linnut ovat nautiskelleet makeakirsikka 'Stellan' runsaasta sadosta ja tällä kertaa siitä riitti myös omiin hilloihin. Seuraavaksi kypsymisvuorossa ovat vadelmat.

Mustaherukka 'Pohjan jätti'

Makeakirsikka 'Stella'

Pennun karattua muutaman kerran puutarha-aitamme raoista naapureitten puolelle, jouduin aitaamaan koko pihan uudelleen kanaverkolla. Nyt ei pitäisi enää olla rusakoillakaan kulkua ainakaan aidan läpi. Pihaa aidatessa jouduin sukeltamaan sellaiseen viidakkoon, että jossain kohtaa kävi mielessä, että josko vähemmän olisi sittenkin enemmän.

Tässä vielä viidakkomeiningillä, mutta nyttemmin kasvit ovat syystä jos toisesta osittain kadonneet tai jääneet pikkupuutarhurin hampaisiin

Oma viljelypalsta

Juuri kun olin viime postauksessa valittanut viljelypalstaan liittyvistä ongelmista, asia alkoi edetä. Sain sittenkin oman viljelypalstani Nokian Pitkäniemestä! Palsta on monivuotinen ja kooltaan 50 neliötä. Ensikäynnillä olin aivan ihastunut omaan pikkupalstaani, mutta sittemmin realiteetit ovat tulleet monin tavoin vastaan.

Etualalla oma palsta, numero 26

Palsta-alue on luultavasti jotain vanhaa peltoaluetta ja alueelta löytyy paljon erilaisia roskia, kuten lasia, posliinia ja muovia. Jo heti ensimmäisellä käynnillä näitä "aarteita" tuli kerättyä pois ja lisää löytyy jatkuvasti. Maa on hyvin savista ja erittäin täynnä niittyjuolan eli juolavehnän juuria. Ko. kasvi lähtee kasvuun pienestäkin juuren palasta, joten edessä on melkoinen kitkemisoperaatio. Alueella asustaa myös ainakin kolme isoa rusakkoa ja useita lintuja. Kaikki nämä eläimet tuntuvat joka kerran hengailevan palstoilla, kun poikkean siellä, joten satoa jakamassa olisi oman perheen lisäksi muitakin. Ajanpuutteen (ja sateiden) takia en ole ehtinyt käydä palstalla niin usein kuin halusin, joten osa taimista odottelee yhä terassilla purkeissaan.

Mutta valitus sikseen! Heti kun palstan saaminen varmistui, sain hankittua viiden kilon säkin Annabellen siemenperunoita. Nämä istutin kolmeen riviin, jolloin palstasta tuli käytettyä vajaa kolmasosa. Perunoiden viereen pääsivät mansikat, Polka ja Marketta. Loppuala aidataan kanaverkolla ja sen sisään on tarkoitus laittaa vielä purkeissaan asustavat kesäkurpitsat, parsa- ja kukkakaali, lehtikaali sekä samettikukat. Luultavasti kylvän samalla vanhat persiljan ja porkkanan siemenet sekä ruiskaunokkia, joka voisi sopia alueen laitamille. Hieman houkuttaisi ostaa palstalle jonkin marjapensas tai vastaava, mutta tämän voin hyvin jättää myöhempään aikaan. Savimaan takia kaikki täytyy istuttaa enemmän tai vähemmän kohopenkkiin enkä ole yhtään varma onnistuvatko perunat tänä vuonna mitenkään, kun en juuri ehtinyt tehdä niiden suhteen mitään ennakkomuokkauksia.

Aita kohta paikoillaan, vielä pari tolppaa ja portti

Mielenkiintoista nähdä miten palstaviljely lähtee sujumaan. Ainakin se olisi sopiva lisä nykyiseen kasvimaahan, koska esimerkiksi perunoita ei istutuslaatikkoon määränsä enempää mahdu.